Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.)

Rooman–Parthian sota käytiin vuosina 4033 eaa. Sotaa edelsi roomalaisten tappio parthialaisia vastaan Carrhaen taistelussa vuonna 53 eaa. Julius Caesar oli suunnitellut sotaretkeä Parthiaa vastaan, mutta hänet murhattiin ennen sen alkamista. Triumviri Marcus Antonius alkoi valmistella hyökkäystä Parthiaa vastaan vuonna 41 eaa., mutta parthialaiset hyökkäsivät ennen kuin Antonius oli valmis. Lyötyään parthialaiset takaisin Antonius hyökkäsi syvälle Parthian alueelle, mutta kärsi raskaan tappion. Antoniuksen oli luovuttava Parthian sotaretkestä koska hänen ja Octavianuksen välinen sota syttyi jälleen.[2] Rauha Rooman ja Parthian välillä solmittiin vasta Augustuksen noustua keisariksi.

Osa Rooman-Parthian sotia
Päivämäärä:

40 eaa.33 eaa.

Paikka:

Vähä-Aasia, Lähi-itä

Lopputulos:
Osapuolet

Rooman valtakunta

Parthia

Komentajat

Marcus Antonius
Publius Ventidius Bassus
Artavasdes
Polemon I

Pakoros I
Quintus Labienus
Franipates
Fraates
Artavasdes

Vahvuudet

16 legioonaa, 16 000 ratsuväkeä[1]

Rooman–Parthian sodat
Carrhaen taisteluRooman–Parthian sota 40 eaa.–33 eaa.Neron sotaTrajanuksen sotaLucius Veruksen sotaSeptimius Severuksen sota

. . . Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.) . . .

Parthia oli alkujaan yksi Persian valtakunnan satraappikunnista, mutta 200-luvun eaa. puolivälissä parthialaiset nousivat kapinaan. Tuolloin Persiaa hallitsivat seleukidit, jotka myös olivat sodassa Rooman kanssa. Pian parthialaiset valtasivat suuren osan entisestä Persian valtakunnasta samalla kun Roomalaiset valtasivat seleukidien hallitsemat alueet. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Parthia oli suuri ja kukoistava valtakunta, jonka suurimmat ongelmat olivat sisäiset valtataistelut arsakidien hallitsijasuvun sisällä ja pitkien rajojen puolustaminen valtakunnan itäosissa. Rooman ja Parthian välinen konflikti koski yleensä kuka hallitsi Armenian kuningaskuntaa sekä Tigriksen ja Eufratin yläjuoksujen hallintaa, joiden kautta tärkeät kauppareitit kulkivat. Roomalainen Lucullus uhkasi hyökätä Parthiaan vuonna 69 eaa. sotiessaan Armeniassa. Pompeius teki puolestaan hyökkäyksen vuonna 66 eaa., mutta kumpikaan osapuoli ei ollut kovin kiinnostunut vastapuolen alueista. Lopulta Rooma voitti jonkin verran alueita, mutta Parthia liittoutui Armenian kanssa. Seuranneen vuosikymmenien aikana Parthia ja Rooma keskittyivät sisäisiin konflikteihin. Rauha rikkoontui kuitenkin vuonna 55 eaa. kun Crassus hyökkäsi Parthiaa vastaan. Hän kärsi kuitenkin raskaan tappion Carrhaen taistelussa vuonna 53 eaa. Roomassa Crassuksen tappiota pidettiin häpeällisenä. Parthialaiset eivät pystyneet käyttämään voittoaan hyväkseen ja he tekivät vain lyhyen ryöstöretken roomalaiselle alueelle vuonna 51 eaa. Ennen kuolemaansa Julius Caesar suunnitteli suurta sotaretkeä Parhiaan vastaan.[3]

Julius Caesarin murhan jälkeen vuonna 44 eaa. valtaan nousi Roomassa Toinen triumviraatti, jonka jäseniä olivat Marcus Antonius, Octavianus ja Lepidus. Kukistettuaan Caesarin murhaajat vuonna 42 eaa. triumvirit jakoivat valtakunnan keskenään. Antonius sai valtakunnan itäosat. Vuonna 41 eaa. Antonius suunnitteli sotaa Parthiaa vastaan. Antonius kokosi joukkoja Syyrian Palmyraan. Parthialaiset siirsivät tämän takia joukkoja Mesopotamiaan. Talven tullessa Antonius palasi kuitenkin Aleksandriaan. [4]

. . . Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.) . . .

This article is issued from web site Wikipedia. The original article may be a bit shortened or modified. Some links may have been modified. The text is licensed under “Creative Commons – Attribution – Sharealike” [1] and some of the text can also be licensed under the terms of the “GNU Free Documentation License” [2]. Additional terms may apply for the media files. By using this site, you agree to our Legal pages . Web links: [1] [2]

. . . Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.) . . .

Previous post Karbona neŭtraleco
Next post Borat (elokuva)